Mmm, raakasuklaata...

Sain taas eilen jostain päähäni idean, joka piti mun tyyliin sit toteuttaa tietty hetinyt. Arvaatte jo varmaan mistä on kyse... No raakasuklaasta of koos! Kaikki mitä rakastin-blogin monilahjakkuus Eevahan pitää myös ruokablogia, josta bongasin googlen avulla sen yksinkertaisen reseptin, mitä noudatin.

Aloitin neljällä komponentilla, eli kookosöljyllä, tummalla kaakaojauheella, hunajalla sekä "sattumilla", jotka tässä tapauksessa koostuivat mantelirouheesta, cashew-päfkinistä, parista kuivatusta aprikoosista ja muutamasta rusinasta. Hain ekaan kokeiluun tarkoituksella makeutta kuivatuista hedelmistä ja hunajasta, koska olin kuullut isoilta pojilta varoituksia siitä, miten kauheeta, kitkeränmakuista mössöä raakasuklaa voi olla. No eipä vaan muuten ollut mun suklaa sellasta! Omakehu haisee, heh...

Ihan enste laitoin kookosöljyn (n. 1 dl) vesihauteeseen sulamaan, mutten antanut sen kuumeta liikaa, jotta ravintoaineet säilyisivät. Kun öljy oli muuttunut kiinteästä sulaksi, otin sen pois hauteesta ja lisäsin joukkoon 4 ruokalusikallista kaakaota, jauheena siis. Sillä välin olin rouhinut sattumat puukolla sopivaksi muruksi. 

Kaakaojauheen perään kulhoon päätyi sattumarouhe ja juoksevaa hunajaa sellainen pari ruokalusikallista. Sit vaan sekoitin mössön ja valutin sen paremman puutteessa ääriruman tupperware-kipon pohjalle. Miten sattukin, että myytiin kolme kappaletta niitä Ikean muovisia jääpalamuotteja just viime lauantaina kirpulla pois, kun ei ollut tarvetta niille... Aaargh, ja nyt joudun käydä hakemassa uudet sit itse Ikeasta, jotta saadaan vastaisuudessa aikaan vähän esteettisemmän näköisiä konvehteja. Kippo lykätään joka tapauksessa sit pakkaseen noin puoleksi timmaa ja sillä välin voi jännittää, että tuliko siitä nyt sitten hyvää vai nou...

En pidä teitä jännityksessä sen kauempaa; hyvää tuli! Jopa niin hyvää, että mieskin halusi lähteä jääpalamuottiostoksille kanssani, vaikka suhtautui aluksi hyvin skeptisesti mun hypettämiseen. Ks. aikaisempi viittaus kitkerästä suklaasta ja isoista pojista.

Lopputulemana siis se, että meillä vaihtuu varmaan Lidlin ja Maraboun suklaatit pitkälti ihan omatekemään, koska tätä saa sattumia varioimalla ihan minkämakuisena tahansa. Makeutta ja kaakaon määrää voi myös luonnollisesti säädellä itse, joilloin suklaasta tulee just sellaista, mistä itse pitää. Raakasulkaa säilyy parhaiten pakkasessa ja jääkaapissa, koska kookosöljy sulaa 25 asteessa, eli huoneenlämpö ei ole raakasuklaan ystävä. Mut kylmässä tää säilyykin sit kuukausia, jos siis itsehillintää löytyy...

Mulla siintää mielessä jo vaikka mitkä herkkutäytteet; sitruunan-ja appelsiininkuori, vadelma, eri pähkinät ja vaikka mitä muuta, vaan taivas on rajana! Ja miettikää miten loistava lahjaidis tää on, viedä omatekemää herkkusuklaata tuliaisiks ihmisille, joilla tuntuu nykyään kaikilla olevan jo kaikkea. "Valaa" suklaan vaan kauniisiin muotteihin, pakkaa vaikka nättiin rasiaan tai sellofaaniin ja kylkeen somalle paprulle tarina sisällöstä. Kuljetuksessa paikasta A paikkaan B tulee toki huomioida se, että suklaan lämpötila säilyy melko viileänä, tässä apuun rientää vaikkapa perinteiset kylmäkallet. Kyselkää ihmeessä, jos innostuitte itse tästä, lisäinfoa löydätte googlen lisäksi myös täältä.

Maailman kivoin tiistai

Voi mahoton! Tänään on ollut hyvä päivä, siis todella hyvä päivä. Ne on taas ne pienet asiat, mitkä painaa vaakakupissa. Vaikka se, että aamun kirpakasta kuuden miinusasteen ja vienon lumisateen siivittämästä "kevätsäästä" selvittiin sillä, että jalasta löytyi superlämpimät, lampaannahkaiset EMUt, eikä tänään tuullut yhtään niin paljon, kuin eilen esimerkiks. 

Oon mehustellut tänään myös seuraavia asioita: bestiksieni näkemistä tyttötreffeillä stadissa, maailman suloisimman pikku kummityttöni hymyä ja liikuttavaa kuolavanaa pienen poskella, vapulle osuvaa Saksan matkaa myös tietty, sit yhtä piristävää, päiväni keskeyttänyttä uutista, sekä ihan vaan yleisesti sitä, että kuinka muksaa elämä välillä - tai no oikeastaan useimmiten - on. 

Syötiin myös mun ja miehen tiimwörkin tuloksena aivan jäätävän hyvää safkaa; kukkakaali-porkkanamuusia persiljalla ja kanan rintataskuja, joissa sisällä Auraa ja päällä peksua. Voi mooses, kun oli nannaa!

Note to self: Muusiin 4 isoa porkkanaa, iso kukkakaali, voita ja Partaäijää. Mausta persiljalla. Kanaa kilon verran, viillot kylkiin ja Aura sisään. Päällystetään peksulla, jota meni n. kaksi pakettia, kiinnitä peksu hammastikulla. Uunitetaan n. tunti 200 c:ssä. Nautitaan hyvillä mielin! 

Jälkkärissä omenan lisäksi Partaäijää, hunajaa, mantelirouhetta ja kanelia. Ah ja oh. 

Salaatti ja juustot ne yhteen soppii...

Viikkarit on ihan parhaita! Saa nukkua myöhään, keittää aamiaisen jälkeen ison kupposen hyvää kaffetta ja fiilistellä iltaruoan kasaan kunnolla ajan kanssa. Viime aikoina ollaan fiilailtu salaatteja ja toki punkku kuuluu aina viikonloppuiltoihin. 

Vasemman ylänurkan salaatissa keräsalaatin lisäksi pinjansiemeniä, tomaattia, kurkkua, kanaa, halloumia, avokadoa, persiljaa ja punasipulia. Kanan, halloumin ja sipulin käytin pannulla, salaattiin saa meinaan ihanaa ruokaisuutta, kun lisää siihen jotkut ainekset lämpiminä. 

Oikean nurkan setti on miehen ja mun tiimwörkin tulos; ihanaa uunissa pitkään haudutettua currykanaa ja lisänä vihreä salaatti, johon pilkoin lisäksi chilikermajuustoa. Mies pyöräytti tähän vielä kätevänä nopean tzatzikin kastikkeeksi. Oi nam!

Sit jos ihmetyttää, et miks listaan näitä aineksia tänne, niin oon kekannut sen, että blogihan toimii loistavana ruokalajipäiviksenä. Täältä voi aina tarkistaa milloin on syöty mitäkin ja etsiä vanhoja suosikkeja, jos ei muista jonkun reseptiä tms. Olispa taas viikonloppu!